Tämä on elämäntarina, lemmentarina, menestystarina, nyyhkytarina, peitetarina, sankaritarina, tositarina ja joskus jopa kauhutarina.


Tämä on minun tarinani ja haluan jakaa sen juuri Sinun kanssasi.



sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Etsin tietä ulos labyrintistä

On hiljaista. Minua tuijottaa kolme silmäparia herkeämättä. Jokaista liikettäni vartioidaan. Nostan käteni tehdäkseni seuraavan siirron. Ei, ei sittenkään. Se ei olisi hyvä ratkaisu, tuumaan ja lasken käteni rauhallisesti. Ehkä voisin miettiä vielä hetken, mikä olisi nyt kaikista paras ratkaisu. Ratkaisu, joka johdattaisi minut päämääräni ja eliminoisi samalla vastustajieni aikeet. Vastapäätäni aletaan liikehtiä hermostuneesti ja luen katseista käskyn: toimi, tee päätöksesi, älä nynnyile! Minua naurattaa. Miten tästä tulikaan näin vakavaa! Ikään kuin pohtisin elämäni suurinta seuraavaa siirtoa, yrittäisin miettiä etukäteen, mitä tämän askeleen jälkeen tapahtuu ja missä minä ja muut olemme päätökseni tehtyä. Eihän tätä voinut näin pelata! Labyrintti oli muuttuva. Minulla ei ollut aavistustakaan, missä olisin muiden pelaajien siirtojen jälkeen. Tartuin pelimerkkiini ja tein valintani.


Pelailimme nuorison kanssa illalla lautapelejä. Tämä ajanviete kuuluu viikonloppuiltoihimme aika usein ja olen siitä todella iloinen. On kiva ehtiä istahtaa pienten nukkumaan menon jälkeen hetkeksi pöydän ääreen yhdessä, napostella jotain hyvää ja pelata! En tiedä, alkavatko lautapelit nykyään olla jo vähän vanhanaikainen juttu, mutta meikäläiseen ne uppoavat täysillä. Samoin kuin korttipelit. Minusta ei löydy hitustakaan naista pelaamaan erilaisia konsoli- tai tietokonepelejä. Kyllä minulle on yritetty vakuutella monta kertaa niiden hienoutta ja ihmeellisyyttä, mutta minun maailmassani ei ole kunnon lautapelin voittanutta. Tällä kertaa me pelailimme Muuttuvaa labyrinttiä. Sekin on hauska, mutta todellisia suosikkejani ovat Alias, Cluedo, Pictionary tai Piirrä ja arvaa, Scrabble ja Rappakalja. Väsyneeseen hetkeen sopii hyvin myös Yatzy tai Uno-kortit. Omaa lautapelivarastoa on tosin tullut päivitettyä viimeksi vuosia sitten, joten mielelläni otan vastaan myös teiltä lukijoilta vinkkejä hyvistä peleistä! Minusta on ihanaa virittäytyä porukalla (ja leikkimielellä) pelitaajuuksille. Strategialautapelien, kuten shakin maailmaan, minua ei vielä ole ajettu sisään ja mielenkiintoni kohdistuukin lähinnä viihdyttäviin koko perheen peleihin. Turhan "vakavat" lautapelit, jotka ovat monimutkaisia ja pitkäkestoisia, eivät iltapuhteina oikein tahdo aueta.

Ja jos minulta kysytään, niin lautapelit eivät todellakaan ole vain lasten juttu! Aikuisillekin tekee hyvää hypätä välillä oravanpyörästä, tehdä jotain hauskaa ja vähemmän hyödyllistä, tehokasta ja järkevää (!) – olla yhdessä! Mitäpä siis, jos seuraavan kerran aikoessasi istuutua sohvaan tuijottelemaan telkkaria, kutsuisitkin koko perheen koolle tai soittaisit kaverit kylään ja kaivaisit esille jonkun vanhan kaappiin hautautuneen pelin! Ja jos panostaa haluat, kirppiksiltä löytyy usein pienellä rahalla kivoja pelejä. Siinä pelailun lomassa saatat tulla harjoittaneeksi myös läsnäolon taitoasi, sillä ainakin oman kokemukseni mukaan lautapeliä pelatessa olemme ihan erilailla läsnä kuin telkkaria tai tietokonetta tuijoteltaessa.

Tällä kertaa siirtoni vei minut umpikujaan, mutta se on pelin henki: palikat vaihtavat paikkaansa, olosuhteet muuttuvat ja se, mitä kulman takana odottaa, on täysi yllätys. Askelia on turha suunnitella liian pitkälle etukäteen, vähän niin kuin oikeassa elämässäkin…

Ihania viikonlopun hetkiä teille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti