Tämä on elämäntarina, lemmentarina, menestystarina, nyyhkytarina, peitetarina, sankaritarina, tositarina ja joskus jopa kauhutarina.


Tämä on minun tarinani ja haluan jakaa sen juuri Sinun kanssasi.



lauantai 16. toukokuuta 2015

Minusta ei koskaan tule niin aikuista...

    Minusta ei koskaan tule niin aikuista, etten voisi roikkua kiipeilytelineessä muksujen joukossa pää alaspäin, ottaa kiikussa sellaisia vauhteja, että se tuntuu vatsanpohjassa asti ja leipoa hiekkalaatikon reunoja täyteen kakkuja ja koristella niitä pikkukivin ja kukkasin. 

    Minusta ei koskaan tule niin aikuista, etten voisi leikkiä villihevosta leikkipuistossa ja kadehtia pihan 8-vuotiaita, jotka osaavat tehdä kärrynpyöriä ja päättää, että tänä kesänä minäkin opettelen seisomaan käsilläni. 

    Minusta ei koskaan tule niin aikuista, etten voisi spontaanisti peppua heiluttaen laulaa "porsaita äidin oomme kaikki" kauppakeskuksen vilinässä ja keskustella vieraille ihmisille bussissa. 

    Minusta ei koskaan tule niin aikuista, etten voisi itkeä pahaa mieltäni suurin kyynelin muiden nähden tai tomerasti polkea jalkaa, kun siltä tuntuu. Minusta ei koskaan myöskään tule niin aikuista, etten voisi irvistellä itselleni ja nauraa vatsaani kipeäksi asti ilman mitään järkevää syytä. 

    Eikä minusta tule koskaan niin aikuista, että lakkaisin ihmettelemästä ja kyselemästä tyhmiä: Tulisiks sää leikkii mun kaa?

    Leikkisää lauantai-iltaa sinulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti